Nimensä näköinen

Tämän takia se sai nimekseen Lumipallo.

Hamsterin toinen tuleminen

Pitihän se uusi lemmikki hankkia! Koiraan emme saaneet vielä mieheltä lupaa, joten lellimme siis lasten kanssa jälleen hamsteria.

Tämä uusi tapaus on aivan eri maata kuin edellinen. Tämä on paljon vilkkaampi ja jopa aggressiivisempi tapaus, kesyttäminen ei onnistukaan ihan helposti. Ketterämpikin tämä on, ja uteliaampi. Vauhtia riittää! Edellinen oli kovempi syömään, kun taas uusi tuntuu piilottelevan ruokaa ympäri häkkiä.

Nimenanto jatkui samalla yllättävällä ja omaperäisellä, lähes jännittävällä linjalla kuin Hamsunkin kanssa. Koska tämä on valkoinen ja palleroinen sen nimeksi tuli Lumipallo, Bola de Nieve eli Bola de Neu!

Muistamme Hamsun aina

Hamsu ei sitten koskaan ehtinyt toipua tammikuisesta sairastelustaan. Pieni sydän petti viime yönä. Lapset eivät vielä tiedä asiasta, ja minua itkettää jo valmiiksi heidän puolestaan. Isosisko rakasti tuota pientä eläintä valtavasti ja en tiedä miten hän asian ottaa. Ensimmäinen suuri menetys hänelle.

Ei ollut hyvä viikko tämä.

Kuva otettu toissailtana, kun luulimme Hamsun olevan jo kunnossa

Hamsu on pipi

Toissailtana hamsteri vilisti tavalliseen vauhtiinsa. Iltaralli sohvalla oli aivan yhtä vauhdikasta kuin aina ennenkin ja ruoka maistui, kaikki oli kunnossa.

Eilen illalla katsoimme miehen kanssa telkkaria, kun aloin ihmetellä, että miten on Hamsun häkissä niin kovin hiljaista. Yleensä kymmenen aikaan juoksupyörä rallattelee kovaa vauhtia. Karvapallo makasi apaattisena häkissään, silmät sameina ja hengitys rohisten. Se yritti kiivetä juoksupyöräänsä, mutta kellahti eikä päässyt enää omin avuin kääntymään selältään vatsalleen. Hamsu vaikutti näin maallikon silmään olevan pahasti vilustunut.

Pidin Hamsua puolille öin kädessäni, yritin pitää sitä lämpimänä ja antaa sormenpäällä sille vesitippoja juotavaksi. Se oli ihan vetelä ja liikkumaton, hengitti vain vaikeasti.

Olin aika lailla poissa tolaltani ja mies lohdutti, että jos Hamsusta nyt aika jättää niin ainakin sillä on ollut niin hyvä elämä kuin häkkieläimellä ylipäätään voi olla. Sitä on hoidettu hyvin, sitä ei ole kiusattu eikä pidetty leluna. Se on saanut olla häkissään rauhassa ja silti saanut virikkeitä ja päässyt päivittäin häkistään pois.

Menin puolen yön jälkeen nukkumaan ja ennen sitä laitoin Hamsulle paljon vessapaperia sen pesään lämmikkeeksi (Hamsu tekee siis häkkinsä nurkkaan vessapaperisilpusta pesän) ja laitoin sille sen herkkuruokia tarjolle, auringonkukansiemeniä, tomaattia ja kurkkua.

Nyt aamulla hamsteri on jo vähän paremmassa kunnossa. Se jaksaa vähän liikkua eikä se rohise enää niin paljon. Keskustelimme lasten kanssa hamsterin sairastumisesta ja siitä, että hamsterit eivät ole pitkäikäisiä eläimiä. Esikoinen itkeskeli kovasti, nuorempi ei oikein tajunnut koko asiaa. Siivosimme häkin, laitoimme puhtaat purut ja tuoretta ruokaa. Ja toivoimme parasta. Tuosta pikkujyrsijästä kun on tullut meille aika tärkeä!

The hamsteri is back!

Herra Hamsukin palasi joululomareissultaan. Hyvin oli karvapallo pärjännyt täysihoitolassa.

Hamsteri ajelulla

Herra Hamsu pääsi tänään minibussin kyytiin. Kaveri on pulskistunut jokaöisestä rallista huolimatta melkoisen paljon, mutta kyllä se ahteri vielä kuskin penkille mahtui. Juuri ja juuri.

Herra Hamsu

Tämä pieni karvapallo on vienyt talon naisten sydämet. Hamsteri on asunut meillä nyt vajaan kuukauden ja on kasvanut hurjasti. Pulska poika. Söpöliini.