Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkoilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkoilu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Talamancan kulmilla


Tänään kävimme happihyppelyllä Parc Natural de Sant Llorenç del Munt i l'Obacissa. Matkaa on Barcelonasta reilu viisikymmentä kilometriä, ajoaikaa noin tunti.


Lähdimme pienelle kävelylle Talamancasta. Talamanca on viehättävä pikkukylä, jossa on kauniita kivitaloja ja varsin mukavat maisemat. Siellä sattui olemaan ilmeisesti jonkin kesäleirin konsertti, hyvin lapset soittivat YMCA:n ja Yellow Submarinen.


Talamancan linnan kupeessa kerrottiin tekstein alueen historiasta. Vilkaisimme niitä pikaisesti ja jatkoimme matkaa.


Perhosia oli paljon, hyttysiä ei onneksi ollenkaan. Oli mukava ulkoilusää, ei ollenkaan liian hiostava.


Talamancan kylää alhaalta joen rannalta katsottuna. Reitti oli pelkkää ylä- ja alamäkeä, joten lasten kanssa se ei ollut paras mahdollinen. Lisäksi reitti oli vähän tylsä, kun kävelimme leveää polkua pitkin ja metsän keskellä ei oikein maisemia näe. Tuskin toiste tänne tulemme, vaikka ihan ok reitti olikin.


Etsimme ja löysimme "fossiileja". Tässä on oikeasti simpukan fossiili, kuvasta ei oikein erotu.


Joen rannassa oli tällainen rakennus, olisikohan joskus ollut mylly tai jotain. Joki oli kovasti kuiva, pieni puro lirisi joenuomassa.


Pääsimme siis tutkimaan kuivaa joenpohjaa. Täällä oli paikallisia nuoria uimassa ja aurinkoa ottamassa.


Kyllä olikin jännä tutkia joenpohjaa, paikoitellen siellä oli pikkuruisia kaloja.


Vedellä lutraus on ehkä parasta hommaa.


Olimme ottaneet mukaan piknik-eväät ja sattumalta osuimme maksulliselle piknik-alueelle nimeltä Àrea d'esplai de la riera de Nespres. Täällä oli pöydät, vessat ja grillipaikat ja lisäksi kylmää limua, joten evästelimme sitten täällä.

Seuraavaan kertaan, kun pääsen lähiseudun luontoon tutustumaan tulee olemaan pitkä aika, mutta onneksi muistikorteilla on paljon kuvia, joita katsella, kun elo kaupungissa alkaa ahdistaa!


sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Lähimetsässä

Työkaverini on asunut Barcelonassa vajaat kolme kuukautta ja kaipaa takaisin Saksaan. Kotikaupungissa kun luonto on lähellä, eikä Barcelonassa ole muuta kuin Ciutadella, eikä se ole mitään luontoa.


Vaikka olen maalta kotoisin ja asunut sen seitsemän vuotta Ranskassa lehmien naapurissa ja vuorten kainalossa, en ole koskaan rymynnyt metsissä niin paljon kuin näiden kolme vuoden aikana täällä Barnassa. Liki joka viikonloppu lähdemme jonnekin ulkoilemaan, ihan vain päästäksemme ulos kaupungista raittiiseen ilmaan (ja toki intohimoinen suhtautuminen trekkailuun motivoi nostamaan persiin sohvalta). Joskus menemme kauemmas, jonnekin aivan pöpelikköön kauas muista ihmisistä ja toisinaan istahdamme lähijunaan ja olemme kymmenen minuutin päästä Collserolan luonnonpuistossa.


Tänään hyppäsimme lähijunasta Baixador de Vallvidrerassa, jonne pääsee normi metrolipulla Catalunyan aukiolta. Emme tehneet todellakaan mitään vaellusta, kunhan muutaman tunnin kävelimme valmiita polkuja pitkin ja söimme kahvilassa jäätelöt. Collserolasta löytyy kuitenkin ihan kunnollisenkin pituisia patikkareittejä. Eräs lauantai Mies (isolla ämmällä...) maastopyöräili siellä 70 kilometriä kulkematta kertaakaan samoja polkuja. Puistossa kulkee ristiin rastiin polkuja, ja saimme kuljeskella ihan rauhassa törmäilemättä väkijoukkoihin, vaikka kaunis aurinkoinen sunnuntai olikin.



Kevät oli jo pitkällä, jotenkin sitä vuodenajan muutosta ei täällä kaupungissa huomaa ollenkaan.


Ja ainahan reissussa pieniä haavereita sattuu, tällä kertaa taittui peukalon kynsi ja muuttui mustaksi. Onneksi mukana kulkee aina paketillinen laastareita, niillä loppuu pipi hetkessä!

tiistai 1. toukokuuta 2012

Kolome

Kolmen kokonaisen Barcelona-vuoden kunniaksi lähdimme retkelle Montsenyyn. Huiputimme luonnonpuiston korkeimman kohdan, 1706 metrin korkuisen Turó de l'Homen. Huippu on puurajan yläpuolella ja näkymät ovat hienot. Välimerikin näkyy. Ja on helppo kävely, autolla pääsee melko ylös.

Ylös menimme leveää asfalttitietä pitkin. Tuuli oli kova ja palelikin, joten maksimoimme mukavuudet. Alastulo kävi sitten pienempää polkua pitkin.

 Varjopaikoissa oli vielä lunta! On sitä vappuna siis lunta täälläkin!



 Emme olleet huipulla yksin, moni muukin oli tullut vapaapäivän kunniaksi ulkoilemaan.

Ylhäällä otettiin pienet välipalat. Lounaan söimme vasta alhaalla jossain pienessä ravintolassa, jossa oli luvattoman hidas palvelu. 



Hieman erilainen vappu siis! 

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Retki Cap de Norfeulle

Pääsiäislomamme ja -reissumme varsinainen syy oli patikkareitti Cap de Norfeulla, Cadaquesin ja Rosesin välillä. Meillä on kirja, jossa on helppoja, lapsillekin sopivia vaellusreittejä Kataloniassa, ja tämä reitti on ollut tarkoitus käydä testaamassa jo pitkän aikaa. 

Matkaa oli noin neljä kilometriä, verttiä 200 metriä ja maisemat monipuoliset, joten reitti oli juuri sopiva meidän porukalle. Ihan pienten kanssa tänne ei oikein voi mennä, sillä rattailla kulkeminen on mahdotonta, mutta viisivuotiaalle tämä oli jo ihan helppo nakki. Meillä oli eväät mukana ja on se totta, että kaikki maistuu paremmalta ulkona syödessä.

Ja voih, ne maisemat... Miten voikaan olla niin kauniita paikkoja niin lähellä kotia!









keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Pääsiäistä

Hyvää pääsiäisen aikaa! 

Meillä ei ole koti saanut koristeita juhlan kunniaksi, koska suunnitelmissa on lähteä patikoimaan ja muuten vaan ulkoilemaan. Sääennuste ei kyllä näytä innostavalta, mutta katsellaan... Saatetaan olla myös kotona ja keskittyä suklaamuniin. Sekin on hyvä vaihtoehto!

Ja sen vielä sanon, että kyllä on mennyt talvi nopeasti ohi! Ihanaa!

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Melkein kuin piknikillä

Hyvää isänpäivää iskälle Suomeen!!

Meillä ei isänpäivää juhlita. Aamulla tytöt ehtivät antaa Suomi-koulussa askarrellut kortit ja lahjat isille sekä laulaa onnittelulaulun ja sitten isin pitikin jo lähteä työmatkalle Englantiin. Eilen onneksi vietimme aikaa yhdessä.

Aamulla muu perhe lähti pelaamaan tennistä, minun jäädessä kotiin katsomaan, kröhöm, Big Brotheria. Kaikkeen sitä ihminen jääkin koukkuun...

Olimme sopineet lounastreffit Montjuicille parin ystäväperheen kanssa. La Caseta on vähän piilossa Montjuicin päällä. Lounaaksi sieltä saa viikonloppuisin vain yhdenlaisen annoksen: grillattua kanaa, makkaraa, maissia, leipää ja salaattia. Ja kaikki pöydät ovat ulkona puiden siimeksessä. Lapset saivat juosta vapaana metsässä, maisemat olivat hienot ja seura hauskaa! Iltaan asti tuolla reissulla sitten menikin... Mukava ulkoilupäivä!



keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Keskiaikafiilistelyä - Santa Pau


Meidät on kutsuttu Halloween -bileisiin, joiden teemana on keskiaika. Päästäksemme tunnelmaan ja saadaksemme ideoita asuihin suunnistimme tänään vapaapäivänä (täällä vietetään Festa Nacional d'Espanyaa) Santa Paun keskiaikaiseen kylään tuonne Gironan suunnalle.

Olipa kyllä kuuma päivä! Auton lämpömittari kipusi yli kolmeenkymmeneen. Kiertelimme aikamme Santa Paussa, jonka jälkeen söimme piknik-eväämme ja jaksoimme vielä käydä Santa Margarida -nimisessä tulivuoren kraaterissa. Santa Pau sijaitsee Garrotxassa, alueella, jossa on useita vanhoja tulivuoria ja Santa Margarida on yksi merkittävimmistä. Kraaterin pohjalla on on pieni kirkko ja paistattelimme siellä hetken päivää ennen kuin kipusimme pois tulivuoren uumenista. On kai mainittava, että tulivuori ole ollut enää aikoihin aktiivinen, emme siis polttaneet varpaitamme :).

Oli taas kiva päivä, vaikka naamiaisasuideoita ei nyt vielä vastaan tullutkaan! Onhan tässä vielä aikaa jotain keksiä, onhan!






Tässä huonolaatuinen video Santa Pausta ja bonuksena katalaaninkielistä pulinaa :)

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Ennen arjen alkua


No jo on tänä kesänä postailtu patikkaretkistä! Olimme tänäänkin vuorilla, Montsenyn luonnonpuistossa, tarkemmin sanottuna Coll Formicissa. Suunnitelmissa oli tehdä kunnon haikki, mutta kuumuus ja ehkä myös lasten osalta innostuksen puute saivat kävelyn jäämään lyhyeksi ja keskityimme sen sijaan eväiden syöntiin ja karhunvatukoiden poimintaan. Kauniit maisemat ja mielenkiintoinen maasto, kiva päiväretkikohde!



sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Kaik yhes koos taas

Haimme eilen tuhruisen ja väsyneen, mutta iloisen leirikoululaisen kotiin. Koko leirikoulun ajan oli sateiset kelit, mutta onneksi eilen taivas kirkastui, eikä päivän ohjelma mennyt pilalle. Ohjelmassa oli hassunhauskoja kilpailuja vanhemmille sekä piknik. Kiva päivä luonnonhelmassa!

 Matkalla hakemaan pikkusisko kotiin! Jipii!

 Isosisko parhaan poikakaverinsa kanssa

 Tässä talossa leirikoululaiset nukkuivat. Ei paha ollenkaan.

 Eväitä

Siskot kiipeilemässä koirankopin päällä.