keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Berliini osa 2: Sekalaisia juttuja


Hotellimme oli uusi, avattu viime keväänä, todella hyvällä paikalla, aamiainen oli runsas... Tänne voisin tulla uudestaan.

Näkymä huoneemme ikkunasta.

Tässä me mietimme minne menisimme seuraavaksi. Oli hyytävän kylmä ilma, joten olemme kuvassa hieman kankeita. Suunnittelimme menevämme vaikkapa vaatekauppoja kiertelemään.

Myös kuuma kaakao lämmittää.

Ensimmäisenä iltana kävimme Lonely Planetin suosittelemassa sushi-ravintolassa syömässä itsemme ähkyyn.

Berliinissä sattui olemaan tänä viikonloppuna valofestivaali. Nähtävyyksiä oli valaistu todella kauniisti.

Täällä kuumailmapallolla pääsevät kaikki dorkat taivaan tuuliin. Emme menneet.

Musisointia

DDR:n liikennevaloukkeli Ampelmännschen. Tällä logolla varustettuja tuotteita oli jääpalamuotista eväsrasioihin.
Kiva reissu, kiva kaupunki, mutta kotiinkin oli kiva palata.

tiistai 20. lokakuuta 2009

Berliini osa 1: Nähtävyyksiä

Viikonloppuvapaa Berliinissä on nyt takana. Reissun ohjelma oli kovin DDR- ja Berliinin muuri -painotteinen, tuleehan 9.11. kuluneeksi kaksikymmentä vuotta muurin murtumisesta, mutta näimme me toki paljon muutakin. Tässä muutamia paikkoja sekalaisessa järjestyksessä...

Brandenburgin portti, Berliinin tunnetuimpia symboleja, jonka kuva mm. on saksalaisissa 10, 20 ja 50 sentin kolikoissa.

Euroopan tuhottujen juutalaisten muistomerkki koostuu 2711 kivipaasista. Vaikuttava näky. Alapuolella olisi ollut holokaustin historiaa esittelevä tietokeskus, jonne emme tällä kertaa ehtineet.

Saksan historian museo. Valtava museo, jota emme ehtineet kiertää kunnolla ennen sulkemisaikaa.

Hotellimme sijaitsi aivan lähellä Checkpoint Charlieta. Checkpoint Charlie oli yksi Itä- ja Länsi-Berliinin välinen rajanylityspaikka, ja yksi tärkeimpiä kylmän sodan symboleja.

Tämä teksti löytyy niin mukeista kuin T-paidoistakin... Kyltti Checkpoint Charliella.

Bebelplatzilla sijaitsee kirjarovion muistomerkki. Natsimieliset opiskelijajärjestöt polttivat tällä paikalla tuhansia natsien mielestä sopimattomia kirjoja vuonna 1933. Muistomerkki on hieno: maan alla on valkoiseksi maalattu huone täynnä tyhjiä kirjahyllyn hyllyjä. Muistomerkkiin kuuluvassa pronssilevyssä lukee runoilija Heinen sitaatti vuodelta 1821: "Kun poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä.".

Sodan ja tyrannian uhrien muistomerkki, Neue Wache.

Televisiotorni. Torniin pääsee ylös, ja olinkin ajatellut käydä siellä viimeisenä päivänä, mutta niin oli ajatellut moni muukin, joten jonot olivat liikaa minun sietokyvylleni...

torstai 15. lokakuuta 2009

Missä kuljin eilen

Silloin kun muutimme tänne, suunnittelin tekeväni paljon pitkiä kävelyretkiä ympäri kaupunkia ja tutustuvani sillä tavalla kaupunkiin. No, eilen vihdoin tein ensimmäisen retken.

Rambla Catalunya

Lähdin heti aamusta matkaan Rambla Catalunyalta. Oli viileää ja minua paleli ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen, mutta ajattelin, että kyllä se aurinko alkaa pian lämmittää. Lämmittihän se, mutta ei ilmeisesti ajoissa, sillä illalla olin kovasti vilustuneen oloinen ja yöllä taisi olla kuumettakin. No joka tapauksessa, käännyin Ramblan päässä Diagonalille ja otin muutamia kuvia Casa de les Punxesista. Rakennusta kutsutaan myös Casa Terradesiksi ja se on valmistunut 1905. Luin jostakin, että arkkitehti Puig i Cadafalch olisi saanut rakennukseen vaikutteita pohjoismaisesta tyylistä.


Casa de les Punxes

Jatkoin matkaa kohti Sagrada Familiaa. Vuosia sitten, ensimmäisellä Barcelonan reissullani kävin siellä, mutta nyt täällä asumisen aikana tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävin ihan lähietäisyydellä. Sisälle en mennyt, menen sitten joskus, kun on enemmän aikaa ja vähemmän väkeä. Kuhina kävi sekä lippujonossa että rakennustelineillä.


Sagrada Familia

Alun perin olin suunnitellut meneväni seuraavaksi Encantsin kirppikselle, mutta suunnistinkin kohti Hospital de la Sant Creu i Sant Pauta. Rakennuskompleksi on rakennettu pääasiassa vuosien 1901 ja 1930 välillä, mutta sairaala on perustettu jo 1400-luvulla. Sairaala on edelleen toiminnassa, ja sitä on vastikään laajennettu. Sairaala on UNESCOn maailmanperintökohde. Täällä pulu kakki päälleni...



Hospital de la Sant Creu i Sant Pau

Seuraavaksi kävelin kohti Gracian kaupunginosaa, jossa hypistelin vaatteita ja kenkiä putiikeissa ja mietin, olisiko siellä päin kaupunkia kiva asua. Ja sitten olikin jo aika lähteä kotiin hengähtämään ennen lasten koulusta hakua.

Huomenna lähden kuljeskelemaan Berliiniin, jännää.

Ai niin, sain vihdoin käsiini Westön Missä kuljimme kerran, ja miksi, oi miksi hyvienkin kirjojen pitää loppua! Pitkästä aikaa todella hyvää luettavaa!

tiistai 13. lokakuuta 2009

Casa Rocamora/Bassegoda


Minusta yksi kauneimpia taloja täällä on Casa Rocamora, toiselta nimeltään Casa Bassegoda Passeig de Gracian alkupäässä, Plaza Catalunyan kupeessa. Tuollainen prinsessalinna.


maanantai 12. lokakuuta 2009

Säätiedotus

Säitä pitelee! Sortsikelit sen kun jatkuvat, enkä minä pääse ottamaan käyttööni uutta ihanaa syystakkiani. Varvastossut ovat edelleen päivittäisessä käytössä. Lämpötila on ollut päivittäin vähintään 25 astetta, hellettäkin on pukannut.

Lapset käyttävät edelleen koulupuvun sortseja, pitkät housut odottavat viileämpiä kelejä viikattuina kaapissa.

Ilmastointia ei sentään tarvitse pitää päällä, mutta iltaisin laitamme ikkunat auki ja toivomme pientä viilennystä. Ja ulkoa tulee silloin pieniä hyttysiä, jotka tekevät kauhean kutiavia paukaimia. Eräänä aamuna löysin itsestäni 32 hyttysenpistoa, kyllä olikin vaikea olla.

Aamuisin on mukavan viileää, parina aamuna kouluun mennessä olen kiskaissut jo neuletakkia niskaan. Jatkaessani matkaa koululta jumppasalille sen on kyllä jo saanut ottaa pois.

Lämmin syksy siis.

Jostain Bornista. Hikinen sunnuntai-iltapäivä.

Plaza Catalunyalta

Ikkunasta näpätty. Ei ole ruskaa, ainakaan vielä. Liekö tuleekaan...

Ja niitä palmuja...

Parc del Garraf

Tänään oli vapaapäivä, ja koska koko porukka alkoi olla kutakuinkin kunnossa ja raittiin ilman tarpeessa päätimme lähteä jonnekin ihan lähelle ulkoilemaan, kevyesti retkeilemään. Vajaan kolmenkymmenen kilometrin päässä oleva Garrafin luonnonpuisto kuulosti juuri sopivalta. Katsoimme kartasta, että La Pletassa sijaitsee puiston infopiste ja siellä on myös reilun kilometrin mittainen luontopolku. Sinne siis.

En ole todellakaan mikään hortonomi enkä tunne kasveja, mutta onneksi polun varteen oli merkitty mikä kasvi missäkin kasvaa töröttää. Pähkinäpensaita, rosmariinia, mansikkapuita (tämän googletin juuri äsken, olisi pitänyt maistaa), oliivipuita, katajaa... Todella kaunista puistossa oli, ja saimme nyt hyvän yleiskatsauksen puistosta. Tännekin tullaan uudestaan: lyhyen ajomatkan päässä luonnonrauhaa merinäköalalla. Kelpaa.

Puiston informaatiokeskus

Mansikkapuu. Ikinä ennen en ole moista nähnyt.

Rosmariinia

Oliivit olisivat olleet korjuukypsiä. Jätimme kuitenkin poimimatta.


sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Museu Maritim



Sairastelun takia motivaatio blogikirjoitteluun on ollut melko pieni, ja niinpä rästissä onkin vaikka mitä juttuja. Aletaanpa purkamaan vaikka loppupäästä...

Tämän sunnuntain tutustumiskäynti tehtiin Barcelonan merimuseoon, joka sijaitsee eräässä keskiajan Euroopan mahtavimmassa laivanrakentamossa (Les Reials Drassanes). Museo on aivan tuolla rannassa, Ramblan tuntumassa. Itse voitte etsiä lisää infoa netistä, minua laiskottaa... Kannattaa käydä: mielenkiintoisia laivojen pienoismalleja, karttoja ja itse rakennus on upea.


Museon varjoisa terassi on viehättävä kala-altaineen


Museossa oli näyttely käsittääkseni Kuuban vallankumouksen 50-juhlavuoden kunniaksi. Kyllä taas harmitti, kun en osaa espanjaa tahi katalaania...

Toinen näyttely, jonka pikaisesti kurkkasimme, oli nimeltään Tiempo de Transiciòn: 1975-1982. Näyttely alkaa Francon kuolemasta ja seuraa päivä kerrallaan Espanjan vapautumista diktatuurista (tai jotain sellaista, emme taaskaan ymmärtäneet tekstejä...).