perjantai 29. toukokuuta 2009

Futarit

Eilen piti sitten kuitenkin antaa periksi tälle jalkapallohuumalle ja käydä katsomassa palloilijoita matkalla voitonjuhlaansa.

Ensin odoteltiin...

...ja odoteltiin...

...missä ne oikein viipyvät??

Sitten tulivat ratsupoliisit ja järjestysmiehet raivaamaan tilaa...

Joko mahtuisi?

Ja sieltähän ne tulevat!


Ja matka jatkukoon kohti Camp Nouta!

torstai 28. toukokuuta 2009

Papaija

Pitäisi varmaan kirjoittaa eilisestä jalkapallomatsista, mutta enpäs kirjoita, kun se ei minua juurikaan kiinnostanut. Nukuin ihan hyvin, kiitos korvatulppien, ja aamulla kaupungilla oli varsin siistiä ja rauhallista.

Mies toi tässä eräänä päivänä kauppareissultaan tuoretta papaijaa. Viimeksi söin sellaista vuosia sitten opiskellessani Afrikassa. Kylläpä tulikin mausta mieleen monia juttuja! Ensimmäiset päivät Nairobissa ja hotellin upeat hedelmätarjoilut aamupalalla. Markkinat hajuineen. Mombasan aamupalat. Samalla reissulla maistoin ensimmäistä kertaa tuoretta mangoa ja passionhedelmää, mutta niitä on tullut popsittua sen verran tiheään matkan jälkeenkin, ettei niistä tule minkäänlaista muistovyöryä.

Belgia-muistoihin liittyy olennaisesti ne simpukan muotoiset suklaat ja ranskikset majoneesilla. Ranskan taas tuonee aina mieleen tietyt Le Petit Marseillais -saippuoiden tuoksut, toin niitä nyt muuttokuormassa pullotolkulla.

Ja mikähän tuo mieleen Suomen? Vaikka siitä on vuosia, kun olen asunut Suomessa, on kotimme niin umpisuomalainen, etten oikein tiedä, minkälainen nostalgiapläjäys saisi saman reaktion aikaan kuin tuo papaija. Pulla, poronkäristys, HKn sininen... Hmm, tuskin. Sen pitäisi olla jotain sellaista, mitä on viimeksi maistanut/haistanut lapsena tai nuorena. Täytyypä ihan miettiä...

tiistai 26. toukokuuta 2009

Taskuvarkaita liikkeellä


Muutama viikko on jo kulunut Espanjaan muutosta, ja tänään oli aika kohdata ensimmäistä kertaa taskuvarkaita. Olimme Ramblalla katselemassa häkkipupuja ja vieressä oli ryhmä eläkeläisturisteja pikkureput selässään, lompakot takataskuissaan. Porukka oli paljon ja eräs nuori nainen pyöri väkijoukossa karttaa levitellen ja ihmisiä tönien. Sillä aikaa naikkosen miesystävä seisoskeli erään papparaisen takana ja hiljaa hivutti repun vetskaria auki. Minä olin tämän miehen takana ja näin siis kaiken. Juuri kun olin hihkaisemaisillani varoitusta papalle eräs mummoista huomasi varkaan ja aloitti sellaisen metelin, että huh. Poliisia huudettiin ja käsilaukulla hakattiin.

Varkaat, jotka siis olivat kimpassa, luikkivat sivukujalle ja eipä siinä sitten muuta. Me jatkoimme matkaamme ja eläkeläiset jäivät päivittelemään nykynuorisoa ja Espanjan rikollisuutta.

Jotenkin luulen, ettei tämä jää ainoaksi varkausyritykseksi, jota joudumme todistamaan. Kunpa ei sattuisi itselle...

maanantai 25. toukokuuta 2009

Kippis!


Voi sitä paikallista potkupalloseuraa näinkin kannattaa.

sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Cursa El Corte Ingles


Aamulla ikkunamme alla venytteli reisiään noin 50 000 hikistä lenkkeilijää. Cursa El Corte Ingles, Barcelonan suurin juoksutapahtuma oli alkamassa. Reitti lähtee Plaza Catalunyalta ja kiertää 11 kilometriä kaupungin katuja päätyen lopulta takaisin samalle aukiolle. Juoksun jälkeen juuri parvekkeemme alla oli mahdollisuus ottaa kaverin kanssa sadan metrin pikajuoksukilpailu. Muistutus itselleni: ilmoittaudu ensi vuonna hölkälle, vaikutti kivalta!

torstai 21. toukokuuta 2009

Rannalla


Eilinen päivä vietettiin rannalla. Menimme metrolla El Maresme/Forumiin, ranta siellä on väljempi ja vesi ainakin näyttää puhtaammalta. Rannat Barcelonetassa ja Vila Olimpicassa eivät ole parhaimmasta päästä, paikalliset ovat suositelleet välttämään niitä. Olin siis lasten kanssa Platja de la Nova Mar Bellassa, joka on vielä vähän vaiheessa. Esimerkiksi vessoja emme löytäneet mistään, ja kuorma-autot jyryyttelivät edestakaisin. Mutta tilaa oli ja saimme heitettyä pyyhkeet aivan rantaviivalle. Lapset saivat kahlailla ja minä ottaa aurinkoa.

Metro on tosi kätevä keino päästä rantsuun. Me hyppäsimme kyytiin Passeig de Gracialta ja pääsimme suoraan perille. Kymmenen kerran lippu maksaa 7,70 euroa ja alle neljävuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Melkein joka asemalla on hissit, joten rattaiden kanssa pääsee helposti.

Käväisimme pikalounaalla Diagonal Marin Burger Kingissä ja oli virhe. Tooodella hidasta palvelua. Kävimme myös kahdeksassa leikkipuistossa, eipä tarvitse ihan heti mennä!

Oli kiva päivä. Tänään sitten bikiniostoksille! Ja toivottavasti viikonloppuna saa tehdä jotain ilman tenavia!

maanantai 18. toukokuuta 2009

Keinu

Kävimme Parc de la Ciutadellassa leikkipuistoissa ja siellä pisti silmään tällainen merkki. Terveisiä Rolloon :)!

lauantai 16. toukokuuta 2009

Museu Egipci

Pieni vesisade pilasi viime keskiviikkoisen suunnitelman mennä Parc de la Ciutadellaan leikkipuistoihin, joten otin kartan käteen ja katsoin, mikä olisi lähin museo, jota voisi edes kuvitella lasten kanssa.

Museu Egipci de Barcelona sijaitsee osoitteessa Valencia 284. Me menimme kävelemällä, mutta metropysäkit Passeig de Gracia ja Diagonal ovat ihan lähellä. Museo on auki maanantaista lauantaihin kello 10-20, sunnuntaisin 10-14. Pääsylippu maksoi aikuiselta 11 euroa, lapset pääsivät ilmaiseksi. Alennettu hinta olisi ollut 8 euroa (opiskelijoille, eläkeläisille ym.).

Museossa on patsaita egyptiläisistä jumalista, sarkofageja, koruja ja muumioita. Vaihtuvana näyttelynä siellä oli tällä hetkellä ”Esquelets Malalts” eli kokoelma luita, joissa oli nähtävillä sairauksien ja vammojen jättämiä jälkiä. Lisäksi tarjolla oli myös yleistä tietoa paleopatologiasta. Tähän osastoon en voinut oikein tutustua rauhassa, sillä luut olivat lasten mielestä kammottavia. Muumiot puolestaan herättivät tenavissa varsinaisen kysymystulvan!

Menisinkö uudestaan? Ehkä yksi kerta kuitenkin riittää. Olen nähnyt parempiakin Egypti-aiheisia museoita ja näyttelyitä. Toisaalta ainahan aihe kiinnostaa, joten ei tämä yksi kerta hukkaan mennyt. Lapsetkin tykkäsivät, tosin nuorempi kyseli koko ajan, että missäs ne muumit nyt ovatkaan...

La Flauta, Aribau 23

Tänään oli tarve löytää jokin kiva, rento ja suhteellisen edullinen lounaspaikka. Olimme saaneet lapsille hoitajan, joten päätimme ottaa vähän ”seisovaa pöytää” fiinimmän vaihtoehdon.

La Flauta sijaitsee osoitteessa Aribau, 23, Diputacion ja Consell de Centin välissä. Maanantaista lauantaihin ravintola on auki kello 13-16.30 sekä illalla kello 20-01. Sunnuntaisin lafka on kiinni. Me menimme syömään lauantaina yhden jälkeen ja tilaa oli silloin vielä runsaasti, mutta kun lähdimme puoli kolmen maissa pois jono oli jo varsin mittava. Paikka on suosittu, joten kannattaa mennä ajoissa.

Paikan erikoisuutena ovat ”flautas”, eli täytetyt rapeat patongit. Tarjolla on myös salaatteja, munakkaita, tapaksia ja ihan kunnon ruoka-annoksia.

Me otimme Menu del diat, minulle paistettua kalaa ja miehelle stroganovin tapaista liharuokaa (enpä sitten huomannut kirjoittaa annosten nimiä ylös, hyviä olivat molemmat satsit). Nämä päivän annokset maksoivat noin 6,5 euroa. Otimme myös erikseen alkupaloiksi cannelloneja (miehelle) ja paistettuja vihanneksia (minulle). Hinta oli näillä noin 3,5 euroa. Tein virheen, kun en erikseen kysynyt gluteenittomuudesta: kasvikset olivat leivitetyt ja friteeratut ja täynnä gluteenia. Halusin kuitenkin maistaa ja seuraamukset olivatkin sen mukaiset... Jälkkäriksi otin omaperäisesti Crema Catalanan. Mmm, ihana kaloripommi!

Tämä oli paikka juuri meidän makuumme. Tyylikkään rento sisustus eikä juurikaan turisteja. Hinta-laatusuhde oli loistava. Mukava tunnelma. Ehdottomasti yksi parhaita ravintoloita tähän mennessä. Tänne menemme vielä uudestaan (mutta sitä ennen opettelemme hieman lisää espanjaa ja katalaania ymmärtääksemme täysin mitä tilaamme ☺).

Ja huom! Flautoja on kaksi! Tämä missä me kävimme on se aito ja alkuperäinen. Toinen, joka sijaitsee osoitteessa Calle Balmes 164 perustettiin ensimmäisen hyvän menestyksen jälkeen. Balmesin Flauta ei ole kuulemma niin tasokas kuin Aribaun, mutta enpä osaa ottaa siihen mitään kantaa, kun en ole siellä käynyt. Pitänee pian käydä testaamassa.