maanantai 30. marraskuuta 2009

Kirje Pukille

Rakas Joulupukki!

On jälleen tullut aika kehua kiltteyttäni. Kuten tontut ovat varmasti kertoneet, olen ollut tänäkin vuonna ihan mahdottoman kiltti ja reipas: olen syönyt lautaseni tyhjäksi enkä ole ajatellut tuhmia ajatuksia.

Niinpä voinenkin toivoa hieman joululahjoja...

Totta kai toivon rauhaa maailmaan ja kaikkea sellaista, mutta myös taitettavan polkupyörän. Käytettykin käy, kunhan se vain ei lonksu ja hetku. Haluaisin sellaisen, jolla ajellessani en menetä heti hermoja nitinän vuoksi, ja joka ei hajoa ensimmäisessä mutkassa. Se saisi olla myös päheän näköinen.

citizenbike_gotham_silver.jpg



Toivoisin myös lämpimät kengät hiihtoreissuille ja muutenkin. Koska tontut ovat kiireisiä, eivätkä varmaan ehdi kaikkea itse tekemään, otin jo selvää, että UGGit maksavat El Cortessa 189 euroa, mutta netistä ne saisi puoleen hintaan. Ehkä joku tonttu voi kertoa, mikä nettikauppa on luotettava. Enkä kiitos halua kankaisia kopioita, lampaanvillaiset niiden olla pitää, koska näiden kenkien pointti ei ole ulkonäkö vaan lämpimyys.

4436&temp=enlarged&layout=empty.jpg



Tarkkailijatontut nauravat nyt varmasti itsensä kipeäksi, mutta silti: toivoisin joululahjaksi ompelukoneen. Ihan simppelin, sellaisen, jolla saa aikaan suoraa ja siksakkia. Sellaisen, jolla tällainen käsityötunteja vihannut seiskamiinus tekee tyynynpäällisen ja lyhyemmät housunlahkeet.

Emerald_203_front.jpg



Toivoisin myös joululahjaksi Sarpanevan kynttilänjalkoja. Mikäli Joulumuorilla on jossain kaapissa niitä pölyttymässä, ottaisin mielelläni vaikka ne meille hoitoon. En siis tarvitse näitäkään uutena.

Sarpanevan_kynttilänjalat.JPG.jpg



Kuten huomaat ovat toiveeni varsin kohtuulliset verrattuna tämän vuotisen kiltteyden määrään. Ymmärrän kuitenkin, jos saankin lahjaksi suklaata ja villasukat, nekin ovat mieluiset.

Toivotan Sinulle oikein hyvää joulunaikaa! Nähdään pian!

ps. Toisen blogin puolelta, rakas Joulupukki, voit lukea lisää meidän perheen joululahjatoiveita!

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Kuningaslajia taas

Potkupalloilta. Barça vastaan Real Madrid Camp Noulla. Korvatulpat - check.

lauantai 28. marraskuuta 2009

Kuljen autiota hiekkarantaa...

Vaikka lämpötila kävi tänäkin viikonloppuna yli kahdenkymmenen asteen ovat biitsit hiljentyneet. Mar Bellassa näytti lauantaina näin rauhalliselta...



Elokuisena arkipäivänä säpinää oli hieman enemmän...

Els Peixaters de la Mediterrania



Yllättäen saimme lapsivapaan parituntisen keskelle lauantaipäivää ja pääsimme miehen kanssa kahdestaan lounaalle.

Menimme ensimmäiseen vastaantulevaan ravintolaan, joka osoittautuikin nappivalinnaksi. Els Peixaters de la Mediterràniassa (Passeig Garcia Faria 33, Poble Nou) oli erityisen hyvät kalaruoat, mutta eipä alkupaloiksi ottamani ankka-vadelma-salaatti-hässäkkäkään hullumpaa ollut. Hiukan tyyriimpi paikka tämä on kuin missä tavallisesti käymme lounastamassa (meny 19.90, sisältää alkupalan, pääruoan, jälkkärin, leivän ja viinin tai muun juoman), mutta ehdottomasti hintansa arvoinen.

Saimme tutkia menyytä oliiveja maistellen, tosin minä en tykkää oliiveistä ollenkaan, yök.


Miehen alkupalaksi ottama kalakeitto olisi melkein riittänyt pääruoaksi.


Ja jälleen jälkiruoaksi crema catalana. Toivottavasti pian kyllästyn tuohon herkkuun, ei ole mitään keveintä mahdollista jälkkäriä se. Mutta on se vaan hyvää.


Viihtyisä paikka, rauhallinen jopa. Tykkäsin.

perjantai 27. marraskuuta 2009

Kielitaitoa


Sääli, ettei kaikkiin tapaamiinsa mukaviin ihmisiin pysty mitenkään pitämään yhteyttä. Tänään lopetin espanjan opiskelun hetkeksi, enkä näe varmasti kanssaopiskelijoita enää koskaan. Vaihdoimme sähköpostiosoitteita ja puhelinnumeroita, mutta tuskin enää tapaamme. Harmi.

Kurssillani oli mm. hermolepoa anestesialääkärin töistä pitävä tanskalainen, joka jatkaa matkaansa Barcelonasta Argentiinaan. Hänen kanssaan tapaamme vielä ensi viikolla lounaan äärellä. Mukava kaveri oli myös se saksalainen metsätieteilijä, joka voitti vedon ja jaksoi syödä kolme jättimäistä bocadilloa. En ole aiemmin tavannut ketään färsaarelaista, nyt tutustuin kahteen, häämatkalla olevaan pariskuntaan. Sulhasen kanssa vertailimme tatuointejamme, ja sain kuulla, että Färsaarilla tatskaani kutsutaan rekisterikilveksi... Kanadalainen nainen oli samassa tilanteessa kanssani: Barcelonassa miehen työn takia ja työnhaku jäissä kielitaidottomuuden takia. Hänenkin kanssaan toivottavasti tapaamme.

Ranskaa opiskellessani meille muodostui kiva kaveripiiri, jonka kanssa pidämme edelleenkin yhteyttä. Yksi on Chilestä, toinen Ukrainasta, kolmas Puolasta, neljäs Thaimaasta ja minä sitten edustan Pohjoismaita. Yhdestä tuli lapseni kummi, muiden kanssa olemme tavanneet sekä ilman perhettä että myös koko köörillä. Emme enää koskaan tapaa koko porukalla, koska jokainen on kuka missäkin maailmalla, mutta onneksi on sähköpostit ja skypet!

Niin, ja saavutin nyt sitten intermedio-tason espanjassa ja sain vallan todistuksenkin. Tammikuussa palaan tunneille, ja todennäköisesti olen unohtanut siihen mennessä kaikki oppimani asiat...

torstai 26. marraskuuta 2009

Lippuja

Lippuja rivissä: Katalonia, Espanja, Barcelona.


sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Muista joulubasaari!

Ensi lauantaina, 28.11., Skandinaavisella klubilla on joulubasaari kello 11-15!

Suomi-koulun pöydässä on myynnissä ainakin...

...mielettömän hyviä karjalanpiirakoita...

...tyylikkäitä joulukortteja...

...itsenäisyyspäivän kynttilöitä...

...uniikkeja postimerkkikaulakoruja...

...kauniita kauppakasseja...

...suomalaisia nameja...

Lisäksi myynnissä on myös Mauri Kunnaksen Joulupukki-kirjaa suomeksi, espanjaksi ja katalaaniksi, villasukkia, joulukoristeita sekä joulutorttuja.

Tapahtuma on avoinna kaikille, sinne siis!

(klubi löytyy Gran Vialta, numerosta 541. Metropysäkki Urgell on ihan vieressä)

lauantai 21. marraskuuta 2009

Ciutadella tänään

Pienet kalpeanaamat olivat tänään selkeästi ulkoilun tarpeessa: kärttyisä yleisilme, tummat silmänaluset ja ne kalpeat naamat. Lähdimme siis pyöräilemään Ciutadellaan, ja oli kivaa. Paikoitellen puistossa sai jopa syksyisestä tunnelmasta kiinni.





Kävin aamupäivällä etsiskelemässä joululahjoja ja löysinkin. Ensi viikolla on seitsemän lapsen syntymäpäiväjuhlat, niiden lahjojen oston jätän viime tippaan. En siis toivo, että joku lapsista sairastuisi ja juhlat peruuntuisivat, mutta kuitenkin.

torstai 19. marraskuuta 2009

Kaupunki silloin ennen

Viime viikolla näin tämän ihastuttavan videonpätkän jossain blogissa, mutta en valitettavasti enää muista missä. Onneksi löysin videon Youtubesta. Sama video näkyi muuten jossain museossa täällä, mutta enhän minä muista sitäkään, että missä museossa.

Tuttuja paikkoja, vaarallisia tilanteita. Kaunista.

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Omaan kotiin?



Viime päivät ovat menneet flunssaa parantaen, sohvalla maaten, suomalaisia dekkareita lueskellen, mandariineja ahmien - ja asuntosivuilla surffaten. Moni tuttava täällä on innostunut lähiaikoina asunnon ostoon, ja nyt kun minulla on ollut tätä aikaa olen katsellut myytäviä asuntoja netissä. Ja tällä kertaa jopa ihan vakavissani. Olemme paljon miettineet asiaa ja päätyneet siihen tulokseen, että asunnon ostaminen olisi hyvä vaihtoehto, mikäli sopiva kohde löytyisi. "Ja sitä paitsi kaikki muutkin päätyvät tällaiseen ratkaisuun, eli se ei voi olla huono ajatus..."


Kallistahan se täällä on tuo asunnon osto. Meillä on tietyt kriteerit, joiden pitää täyttyä omassa kodissa: asunnon on oltava vähintään 90 neliötä ja siinä täytyy olla parveke, johon mahtuu edes pieni ruokapöytä. Makuuhuoneita on oltava vähintään kolme, mielellään neljä, koska ainakaan Eixamplessa ei ole yleensä minkäänlaisia varastotiloja, ullakoita tai kellareita.

Sijainti on tärkeä: emme halua vaihtaa lasten koulua ja myös miehen työpaikka pitää ottaa huomioon. Haluamme asua hyvällä ja rauhallisella alueella, mutta emme paikassa, jossa ei voi elää ilman autoa (tässä kaiken keskipisteessä asumisessa on puolensa...). Eixample ja Gracia olisivat ehkä kiinnostavimmat alueet. Asunnon on oltava hyväkuntoinen, emme halua emmekä pysty tekemään perusteellista remonttia. Asunnossa on oltava jotain "spesiaalia", jotain, johon voi rakastua.


Yhdellä sivustolla keskimääräinen neliöhinta koko Barcelonan kaupungin alueella yli 90 neliöisille asunnoille on reilut 4600 euroa. Eixamplessa kaikkien asuntojen keskihinta näyttää olevan 4754 euroa neliöltä, Graciassa noin 4500 euroa. Emme ole käyneet pankissa neuvottelemassa lainoista, mutta tuttujen mukaan alle 350 000 euron ei löydä mitään. Realistinen hintakatto olisi 500 000 euroa, mutta en tiedä antaako pankki tuollaista lainaa, ja että kykenemmekö me sellaisen lainan lyhentämiseen. Todennäköisesti hinta alkaisi nelosella.

Minusta vuokralla asuminen on oikein mukavaa, helppoa ja huoletonta, mutta älyttömän kallista. Nykyisen asunnon kanssa meillä kävi tuuri, sillä vaikka maksammekin paljon, saamme myös rahalle vastinetta. Samalla hinnalla olisimme voineet joutua ottamaan huomattavasti huonomman ja pienemmän asunnon jostain kauempaa. Tykkään tästä valtavasti, mutta eihän tämä omalta tunnu, kun ei voi tauluja napauttaa mihin kohtaan haluaa, eikä voi itse huolehtia vuotavien ikkunoiden korjaamisesta (mikä oikeastaan on ihan kiva).

Jokohan siis uskallan ilmoittaa asunnon metsästyksen alkaneeksi? En ehkä ihan vielä, jatkan ensin hieman tätä hintakartoitusta...

maanantai 16. marraskuuta 2009

Yllättäen flunssaa täälläkin


Sitkeä flunssa piinaa. Oli jo menossa pois, mutta iski eilen uudestaan entistä kovempana.

Mietin, että menisinkö kielikurssille köhimään, vai yritänkö opiskella täällä kotona. Intensiivikurssin huono puoli on se, että jos yhdenkään kerran on pois tunnilta, saattaa tippua matkasta. Mutta toisaalta häiritsen muita yskälläni. Hmm...

Ehkä jään kotiin (vaikka tietysti käy niin, että huomenna olen joko kovassa kuumeessa tai lapset ovat sairaana, ja sitten minua harmittaa, kun en tänään mennyt, vaikka olin ihan semihyvässä kunnossa).

Ei kukaan sattuisi tietämään jotain muistisääntöä por- ja para- prepositioille?? Jos vaikka niitä sitten täällä kotonani pänttäilisin, tasokokeessa niitä kysytään varmasti.

Kävin ostamassa piristykseksi ison kimpun kukkia kympillä. Kovin syksyinen, jokohan ensi kerralla voisi ostaa jouluisempaa/talvisempaa (mikä tuntuu hassulta, tänäänkin on täydellinen syyspäivä, ei talvesta tietoakaan).

lauantai 14. marraskuuta 2009

Englannin alkeet

Tenavamme ovat katalaanin kielisessä koulussa, jossa on kuitenkin joka päivä puoli tuntia englannin opetusta. Olen vaikuttunut siitä, kuinka tehokasta se on! Koulussa on joku erikoinen metodi käytössä, ja se tuntuu tehoavan. Tokihan lapset ovat ikänsä kuulleet englantia, mutta nyt syksyn mittaan he ovat alkaneet käyttämäänkin sitä. Varsinkin viisvuotias on innostunut oppimaan, ja alla on hänen itselleen tekemänsä sanakirjan ensimmäinen sivu:

Helou is moi, ju is sinä, goust is kumitus, mi is minä, vixi is noita, kät is cisa. Näillähän pärjäisi jo pidemmänkin aikaa englanninkielisessä maassa!

Pitäkööt rumat kenkänsä!

Haaveilin viimeksi kesäkuussa Jimmy Choon kengistä, ja senkin jälkeen olen kurkkinut ohikulkiessani putiikin ikkunaa. Koska minulla ei ole ikinä sellaisiin varaa, eikä oikeasti edes halua sijoittaa kenkäpariin niin paljon, ajattelin käydä tänään katsomassa Henkkamaukan köyhän naisen Chooita. Mutta koska jono oli aamukahdeksalta jo tällainen...

...päätin jättää väliin. Hulluja naisia! Kun kauppa aukaisi ovensa kymmeneltä, jono oli kolminkertainen. En todellakaan olisi halunnut olla siellä ryysiksessä!

Kävin nyt iltapäivällä katsomassa, mitä oli jäljellä. Muutamat rumat kengät ja isoja mekkoja. Ja ne eivät eronneet laadultaan millään lailla normiH&M -laadusta.

Loistavaa markkinointia H&M-ltä, tekivät mahtavan tilin!

perjantai 13. marraskuuta 2009

Aa-aa ankka, katedraalin ankka

... Vai mitä hanhia nuo ovatkaan. Katedraalin sisäpihalta, luostarin puolelta, löytyy tuollaisia veikeitä kavereita.


keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Julkisuutta :)

Blogini mainitaan uusimmassa Espanjan Sanomat -lehdessä! Kyllä on tullut tänä vuonna julkisuutta tälle perheelle: on ollut haastattelua maakuntalehdessä, henkilökuvaa Ajankohtaisessa Kakkosessa, pullansyöntikuvaa paikalliskanavalla... Ja vielä tämä! Kiitos Heli!

Ensi vuonna sitten pienemmällä profiililla :)!

tiistai 10. marraskuuta 2009

Valoa kaupunkiin

Passeig de Gracialle on laitettu jo jouluvalot, mutta vielä ne eivät valaise. Minusta nuo ovat aika kauniit, eikä tuo Casa Batllokaan ruma ole.

maanantai 9. marraskuuta 2009

Sähköpostiosoite

Lisäsin sivupalkkiin sähköpostiosoitteen, jos jollain sattuu olemaan jotain henkilökohtaisempaa asiaa :)!

Talvea kotiin

Täällä on kylmä! Hrrr... Ulkona ei ehkä niinkään, siellä tulee ainakin oltua takki päällä, mutta täällä kotona jäätyy näpit ja kohmettuu varpaat. Taitaa kuitenkin tuntua kylmemmältä kuin oikeasti onkaan, kroppa kai on niin tottunut hikoiluun ja helteisiin. Onhan täällä sisällä mittarin mukaan kuitenkin parikymmentä astetta.

Koska viikonloppuna alkoi vihdoin tuntua syksyiseltä, lupasin lapsille kaivaa joululaatikon esiin ja katsoa, löytyisikö sieltä mitään talvista, mutta ei jouluista, koristetta. Eipä löytynyt juuri mitään, mutta onpahan nyt tonttulakit leikeissä ja minulla pieni käsitys, että mitä joulukoristeita meillä on.


Jouluisethan nämä vähän ovat, mutta ei sentään joulupukkiset. Joten otin jo esille.

Kävyt keräsimme viime syksynä Ranskasta, ja suihkuttelimme niihin vähän kimallusta. Viime joulun aikaan väsäsin niistä sellaisia roikkuvia "köynnöksiä", tänä talvena saavat pölyttyä kukkamaljakossa.

Innostuin vaihtamaan huonekalujen paikkoja. Vanha hylly on ollut romuhuoneessa tyhjänpanttina, nyt se pääsi kokeiluun olohuoneeseen. Kaipaa vielä järjestelyä. Sukset ranskalaiselta kirppikseltä, ja edelleen elossa oleva kasvi täältä. Näyttää liian pieneltä, uskaltaisinkohan hankkia jonkun ison viherkasvin... Harmittaako sellaisen kuoleminen enemmän, hmm?

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Suomi-iltamat


Eilen vietimme Suomi-iltaa kotona, oikeastaan ihan huomaamattamme. Vasta ruokapöydässä huomasimme, että kappas, tämähän kävisi jostain kliseisestä esitteestä.

Ruoaksi tarjoiltiin suppilovahverokeittoa ja savuporosalaattia (kiitos K&M) Arabian Illusioista. Ruoat syötiin Teema-lautasilta Hackmanin Artik-aterimilla. Liinaksi sattui harmaata Unikkoa, joka suojasi pöytää lasten syntymäpäiväjuhlilla, ja jota en ollut saanut aikaiseksi ottaa pois. Lasten lautaset ja mukit olivat Arabian Muumeja.

Viini oli kyllä ihan paikallista, jälkiruoka vain semisuomalaista: Camembertiä ja puolukkahilloa.

Harvoin näin.

torstai 5. marraskuuta 2009

Luomua suomeksi


Lipittelen tässä lakritsin ja mausteiden makuista Jogi-teetä ja syön biosuklaata, kävin nimittäin tänään tutustumassa suomalaisen Tiinan kolme viikkoa sitten perustamaan biokauppaan.

Les Biológiques sijaitsee Graciassa, Mila i Fontanals 33 -ssa, eli on helposti saavutettavissa vaikka Diagonal-metropysäkiltä. Myynnissä on luomu- ja luontaistuotteita lähinnä Ranskasta ja Espanjasta, ja löysin myös gluteenitonta ostettavaa.

Ystävällinen palvelu ja hyvä valikoima tavaraa, suosittelen!

Oho, yksi appelsiini-inkiväärilimu puuttuu rivistä, se lähti minun mukaani. Nam.

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Santa Maria del Mar



Jokohan kaikki Barcelonan kävijät ovat lukeneet Ildefonso Falconesin Meren katedraali -kirjan? Ainakin kesällä se näytti olevan suosituin rantalukeminen. Kiva kirja, jos vain kliseisen alun jaksaa kahlata. Kirjan yksi "päähenkilö" on Santa Maria del Mar -kirkko, jota kirjassa ahkerasti rakennetaan.

Kirkko on rakennettu Riberan kaupunginosaan 1329-1383, ja on erinomainen esimerkki katalonialaisesta gotiikasta. Näin kertoo siis ystävämme Wikipedia.

Kirkko on avara ja akustiikaltaan ilmeisesti mainio. Koristeita on vähän, koska ne tuhoutuivat sisällissodassa, mutta jotenkin se vaan tekee kirkosta viehättävämmän (vrt. Barcelonan katedraali, jossa vierailin samana päivänä. Voi sitä kullan kimallusta).

Lattian hautakiviä

Minäkin laitoin kynttilän palamaan. Toivottavasti lanttini menee kirkon ylläpitoon.

Alkuperäinen ikkunamaalaus on tuhoutunut vuonna 1428 maanjäristyksessä, nykyinen on 1400-luvulta.

Ansku testaa ja vertailee: pesupallo



Kävin sitten ostamassa El Cortesta sen pesupallon. Pallukan pitäisi pestä 1000 koneellista pyykkiä ja säästää jopa 400 euroa. Pallo maksoi viitisentoista euroa.

Ja hetihän sitä piti testata. Pyykistä tuli raikkaan tuoksuista, jopa jumppavaatteet tuoksuivat oikeasti puhtaalle eikä pesuaineelle. Valitettavasti isot tahrat eivät lähteneet, kuten allaolevista kuvista näkyy. Jatkossa käytän varmaan rinnatusten pesupalloa ja pyykkiainetta, tuollaiset ikävät tahrat on saatava vaatteista pois.

Ja hei, koska muotibloggaajat saavat tämän tästä tuotteita kokeiluun niin minusta olisi varsin kiva näin kotiäitibloggaajana saada kokeiluun juurikin tällaisia pesupalloja ja vaikka kalapuikkopaketteja... Vink!


Ennen

Jälkeen