maanantai 28. maaliskuuta 2011

Viikonlopun urakointia

Luojalle kiitos hyvistä ystävistä! Saimme lauantaina ja sunnuntaina lapset kavereille hoitoon ja sunnuntaina yksi kaveri tuli auttamaan maalauksessa. Ja paljon me saatiinkin viikonlopun aikana aikaan!

Onko se lunta? Ei vaan hiomapölyä. Atsii-atsii-aivastus, hengityssuojaimet olisivat olleet tarpeen!

 Pesin kaikki pistorasiat ja katkaisimet. Tai luulin pesseeni kaikki, tänään löytyi vielä muutama. Ja kyllä nämä olivatkin likaisia, yöks!

Pääsimme maalaushommiin! Kahden huoneen seinät ja katot ovat jo saanut valkoista väriä pintaan, homma jatkuu huomenna.

Tämä näky odottaa meitä huomenaamulla. Tästä tulee vierashuone, vaikka alkuperäisen idean mukaan tämän oli tarkoitus olla lasten nukkumahuone. Suunnitelmat ovat muuttuneet jo moneen otteeseen...

Keittiö on kamalassa kunnossa, mutta emme pysty remontoimaan sitä heti. Niinpä ostin kiinakaupasta rullan hyllypaperia ja siistin sillä pahiten kärsineet hyllyt. Kyllä tämä nyt kattilakaapiksi kelpaa.

Leikkihuoneessa on iso ruma komero, jonka vaihtamiseen olemme jo saaneet puusepältä tarjouksen ja jonka vaihdamme ennen kesää. Osa ovenkahvoista oli kadonnut ja loputkin olivat tosi nuhjuisia, joten hain Zara Homesta tuollaiset kitschit nupit. Tytöt tykkää!

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Karmea peili (lamppukin on aika ruma)

Jos on Annin uudessa kodissa suuri peili niin löytyy sellainen meiltäkin :)! Koko ruokailutilan takaseinä on peiliä, aika ihanaa...

torstai 24. maaliskuuta 2011

Pakkelipäivä

Tänään pääsimme jo aloittamaan hieman varsinaista remontointia.

Ennen sitä piti toki hävittää vielä kasa tavaraa. Tässä noin neljäsosa tämän päiväisestä lastulevyröykkiöstä, jonka laitoimme kiertoon. 

Pikkusälääkin oli vielä jäljellä, esimerkiksi Olipa kerran ihminen -sarja VHS-kaseteilla. Olisipa ollut DVD-inä, olisi kelvannut! Yhden eläintietokirjan jemmasin lapsille, sitä ei ollut otettu edes muovista pois!

 Eilen revimme auki käytävän välikaton, tänään pakkeloimme reikiä piiloon. Seinät oli rapattu vain välikattoon saakka, mutta koska haluamme tasoittaa seinät myöhemmin, saa ne nyt hetken olla tuon näköiset. Valkoista maalia vain pintaan ja saa kelvata! 

Yhdessä makuuhuoneessa on valmiiksi tasaiset seinät, niissä ei ole siis rappausta. Tämän huoneen teemme nyt jo kunnolla. Tänään paklailin kaikki kuusisataa reikää, huomenna katsotaan miltä näyttää ja laitamme ehkä ensimmäisen maalikerroksen.

 Nyherrystä...

... ja äherrystä.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Raivausta

Hiljaiseloon on ollut syy: saimme vihdoin ikioman kotimme avaimet!

Olemme nyt kaksi päivää raivanneet asuntoa. Sinne oli jätetty todellakin koko elämä, isoimmat huonekalut (no ei niitäkään kaikkia) oli viety pois ja kaikki muu jätetty. Niinpä olemmekin kantaneet jätesäkkitolkulla tavaraa roskiin ja kierrätykseen. Vaatteita, astioita, kosmetiikkaa, tauluja, kirjoja, cd-levyjä, valokuvia, pehmoleluja, kirjeitä, hääpuku sekä tuhat kilometriä johtoa. Huh.

Huomenna sitten pääsemme vihdoin aloittamaan remonttia. Putsaamme ja pakkeloimme seiniä ja virittelemme maalarinteipit kriittisiin paikkoihin, jotta pääsemme toivottavasti ylihuomenna vetelemään ensimmäiset kerrokset maalia.

Olo on väsynyt, mutta varsin onnellinen.

 Kaappien tyhjentelyä. Edelliset asukkaat eivät olleet niihin koskeneetkaan, joten sieltä löytyi esimerkiksi papereita, joiden ei toivoisi joutuvan vääriin käsiin. Laitoimme ne surutta paperinkeräykseen. Oikealla oleva helvetillisen iso ja kolho peiliovinen vaatekaappi on nyt purettu ja se nostetaan huomenna tien varteen odottamaan kierrätysautoa. Myös vasemmalla oleva kaappi menee vaihtoon asap.

 Pienimmässä makuuhuoneessa oli järjettömän iso systeemi nukkumiseen, koulutöihin ja oikeastaan ihan mihin vaan. Sille löytyi jo loppusijoituspaikka: olimme kantamassa romua roskiin, kun paikalle pölähti mies kysymään, että löytyisikö meiltä mitään käyttökelpoista. No löytyihän meiltä mm. toimiva pyykkikone, uusi toimistotuoli, pöytä, tuoleja ja vaikka mitä muuta. Huomenna hän hakee tuon rumiluksen pois. Tällaiset viritykset oli kahdessa huoneessa, oli aika jännä purkaa niitä... Ja huomaa johdot: niitä oli kuulkaa paljon!

Jotenkin surullista löytää hylätty hääpuku :(.

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Näin Messin!!

Ovimiehemme, meidän ikioma tietotoimistomme (jonka joudumme pian jättämään, nyyh. Pitää käydä aina ohikulkiessa kysymässä häneltä kuumia vinkkejä tapahtumista ja kuuntelemassa kaupungin tuoreimmat juorut) kertoi, että Messi tulee tänään illansuussa Adidaksen liikkeeseen Passeig de Gracialla. Kauppa on ollut remontissa ja se avataan käsittääkseni huomenna. Messi antoi siellä haastatteluja medialle, onhan Barçalla ja Adidaksella tiivistä yhteistyötä.

Ja niinhän minä sitten näin herra Lionel Messin :)! Ihan totta, uskokaa pois, vaikka kuvaa en saanutkaan napatuksi, kiitos äärimmäisen hitaan kameran sekä Messin pituuden (alle 170 senttiä). Olin ihan vieressä, mutta hulina ja yleisön paine oli niin kamala, että halusin vain pois. Mutta olihan se ihan kiva nähdä tuollainen stara, vaikken nyt mikään suuri potkupallofani olekaan. Huomenna koulun pikkupojat ovat kuulkaa kateellisia :D!

Odottelua...

... ja lisää odottelua. Kävin välillä kotona.

Kamerat käy...

Tuon karvapään takana on herra itse

Ja pikapikaa auton suojaan. Ihmiset olivat villeinä. Ei olisi kiva olla julkkis.

Koiria, koiria, koiria

Mitä saadaan, kun annetaan koirahullulle lapselle kamera puistoon mukaan? Sunnuntaiaamuna kävimme kävelyllä Parc del Turó del Putgetissa. Lauantaina satoi rankasti ja ehkäpä siksi aurinkoisena sunnuntaiaamuna puisto oli täynnä koiria. Isoja ja pieniä, talutushihnassa ja irrallaan. Kaikki niiiiin ihania. 








Mitäs tänne kuuluu?

No ihan vaan tätä. Mökki on mullinmallin, täynnä pahvilaatikoita ja pölyä. Pakkaaminen on pyllystä.

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Lounaalla Picaderossa


Pari viikkoa sitten mies oli poikkeuksellisesti kotona lounasaikaan ja lähdimme etsimään edullista ruokapaikkaa. Täällä saa lounasaikaan melkein kaikista ravintoloista alkupalan, pääruoan ja jälkiruoan noin kymmenellä eurolla, usein hintaan sisältyy myös juoma ja leipä, joten aika usein tulee käytyä ulkona lounastamassa.

Jäimme suustamme kiinni ovimiehemme kanssa ja hän kertoi käyvänsä usein Ronda Sant Perellä sijaitsevassa Picadero 5 -ravintolassa. Hän kehui paikassa olevan hyvää kotiruokaa ja isot annokset. Sinne siis!

Ravintola sijaitsee ihan El Corte Inglesin vieressä (Ronda Sant Pere 7) ja on tyyliltään rustiikkinen, tummalla puulla sisustettu, vaikka ei siltä kadulle päin näytäkään.

Annokset näyttivät olevan isot ja maistuvat, mutta minulle siellä ei ollut oikeastaan mitään syötävää. Lounasmenusta yhtäkään vaihtoehtoa ei ollut mahdollista muuttaa gluteenittomaksi eikä listallakaan ollut annoksia sin gluten. Tarjoilijakaan ei ihan tiennyt mistä on kyse. Lopulta sain kuitenkin pihvin paistetuilla kasviksilla ja annos oli ihan ok. Mies puolestaan otti päivän menun ja se näytti tosi hyvältä ja olikin kuulemma. Ja tämä lounasmenu maksoi vain yhdeksän euroa, pihvini hieman enemmän.

Minä tuskin käyn täällä toiste ihan siitä syystä, ettei siellä taida olla minulle ruokaa, mutta kyllä sitä muille voi suositella. Näin yhden kerran perusteella annokset olivat oikein hyviä ja tosiaan hinta oli kohdillaan. Ei ollut huono.

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Kukkulalla

Jatketaanpa kuvablogin linjoilla.

Kävimme kahtena päivänä tällä viikolla Montjuicilla ulkoilemassa. Montjuic on tuo kaupungin kupeessa oleva puistomainen kukkula. Sinne pääsee köysiradalla, ja ylhäällä on 1600- ja 1700-luvuilla rakennettu linnoitus. Lisäksi Montjuicilta löytyy Poble Espanyol, useita museoita ja monenlaista urheilumestaa.

Lapset halusivat nimittää Montjuicin uudestaan Vesivuoreksi. Ihan sama, sopiihan tuo meille.

Näkymä kaupunkiin ja pienvenesatamaan


Hissillä pääsee ylös asti. Me menimme tällä kertaa autolla, koska samalla reissulla oli ohjelmassa Bauhaus.




Linnoituksen sisäpihalla välipalalla

Kukkulan kuninkaat

torstai 10. maaliskuuta 2011

Kasvitieteellinen puutarha

Tiedättekö, olemme asuneet täällä pian pari vuotta, enkä edes tiennyt, että Barcelonassakin on kasvitieteellinen puutarha! Varmasti on miljoona muutakin paikkaa, joista minulla ei ole vielä hajuakaan, mutta olen sentään yrittänyt kartoittaa kivoja puistoja tästä kaupungin alueelta ja tämä oli mennyt ihan ohi. Mutta tänään sitten sattumalta osuimme sinne ja kyllä olikin kaunista!

Joka puolella oli kukat nupuillaan. Viikon parin päästä puisto on varmasti aivan upean näköinen, kun kevät kunnolla koittaa, mutta nytkin siellä tuoksui vaikka mitkä kukkaset (minussa ei ole hortonomin vikaa, enkä pysty nimeämään kovinkaan monta kasvia :)).

14 hehtaarinen Jardi Botànic de Barcelona sijaitsee Montjuicilla ja sisäänpääsy aikuiselta maksoi 3,50 euroa.

Kuvia tuli räpsittyä liki parisataa, tässä muutama otos:

Taustalla kaupunkia. Kotiin matkaa viitisen kilometriä.

Tulppaaneja!





Kaikkia kukkia piti haistella varoen samalla ampiaisia.


Eläimet otettiin mukaan kotoa, kun ei voitu olla varmoja, onko Montjuicilla oikeita villieläimiä :).

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Gluteenitonta pitsaa!

Vihdoinkin löysin Barcelonasta paikan, josta saa gluteenitonta pitsaa! Ja se oli kaiken lisäksi hyvä pitsa!

Kävimme eilen Diagonal Marin Vipsissä syömässä. Vips on Rosson tyylinen perheravintola, edullinen ja nopea. Ja yllättävän hyvä. Odotukset eivät olleet erityisen korkealla, tärkeintä oli vain saada lasten vatsat täytettyä, mutta kyllä voisin sinne mennä toistekin, varsinkin kun siellä oli annoksia minullekin.  Ja tenavat saivat väritys- ja puuhatehtäviä sekä ilmapallot, joten hekin tykkäsivät.

Pitsani oli pienehkö, mutta tosi täyttävä. En jaksanut ottaa edes jälkiruokaa, mikä kertoo paljon täyttävyydestä, yleensä kun en voi vastustaa makeita jälkkäreitä. Ravintolassa oli erikseen gluteeniton menu, jossa oli vaihtoehtona myös mm. lasagnea. 

Mies tilasi kanapurilaisen, sekin oli kuulemma ok. Ainakin se oli riittävän iso.

Lapset halusivat kroketteja, kuten aina.

 Muu perhe otti lisäksi vielä lohkoperunoita, minä en uskaltanut niitä syödä. Hyvin näyttivät maistuvan.